Etualalla käsintehty puinen tienviitta, jossa lukee Kan-koti. Taka-alalla kaksi ja puolikerroksinen harjakattoinen puutalo.

Juttu

|

Toinen todellisuus

Päihdeohjaaja on kuntoutuvan ihmisen peili

Päihdekuntoutusohjaaja Johanna Keskinen on työskennellyt Kauhavan lähettyvillä sijaitsevassa Kortesjärven KAN-kodissa kuusi vuotta. Keskisen mukaan kuntoutuminen on loppuelämän matka, jota täytyy haluta kulkea itse. Ohjaaja tukee KAN-kodin kuntoutusjakson aikana esimerkiksi arjen asioiden hoitamisessa.

“Mielestäni päihteistä kuntoutumisessa on monenlaisia vaiheita. Loppua siinä tietenkään ei ole, koska se on elämäntapamuutos. Kuntoutuminen alkaa siitä, että ihmisellä on hätä, jonka takia hän lähtee hakemaan apua. Jotta voisit itsellesi apua ja kuntoutuspaikkaa hakea, sinun täytyy ensin tunnistaa päihdeongelmasi.”

KAN-koti on kuntoutuskoti, mutta kuntoutuminen alkaa jo ennen tänne tuloa. Asiakkaillamme on erilaisia elämäntilanteita. Joku on saattanut olla monta kertaa kuntoutuspaikoissa, toinen taas on elämänsä ensimmäistä kertaa kuntoutuksessa. 

Asiakkaat hakeutuvat kuntoutukseen aikuissosiaalityön tai päihdetyöntekijän kautta, kun he ovat ensin olleet katkaisuhoidossa.

"Meidän näkökulmastamme on hyvä, että ihminen käy katkolla ensin, koska meillä ei katkaisuhoitoon tai korvaushoitoon ole mahdollisuutta."

Otamme vastaan ihmisiä matalalla kynnyksellä – vaatimuksena on vain päihteettömyys kuntoutumisen ajan. KAN-kotiin pääsemiseksi asiakas tarvitsee maksusitoumuksen hyvinvointialueelta. Kuntoutusjakso täällä on yleensä melko lyhyt: viikoista muutamiin kuukausiin.  

Meillä kaikki tekeminen tukee sitä, että ihminen jaksaisi olla selvin päin. Valvotuissa olosuhteissa se on varmasti helpompaa kuin kotona. Sitten, kun mennään takaisin kotiin, varsinainen työ vasta alkaakin. Tähän ihminen tarvitsee hyvinvointialueelta aivan erityistä tukea.

Arjesta ote ja päivärytmi kuntoon

KAN-kodissa tarjotaan keskusteluapua ja järkevää tekemistä eli kuntouttavaa työtä: tehdään ruokaa, askarrellaan ja tehdään ruumiillisiakin töitä, esimerkiksi erilaisia huolto- ja rakentamishommia ja puutarhanhoitoa. Meillä on myös työkokeilua vaikkapa huoltomiehen työhön. Ajatuksena on, että kokeilu johtaa ihmistä kohti työelämää. 

Kuntouttavassa työssä lähdetään pienin askelin ja matalalla kynnyksellä kokeilemaan, jaksaisiko asiakas tehdä jotakin, että hän saa otetta arjesta ja päivärytmiä kuntoon. Yritämme löytää tekemistä, jonka kautta ihminen kokee itsensä merkitykselliseksi. 

Ei se keskustelu ole aina helppoa

Keskusteluapu on mielestäni tärkein työkalu. Yksin ohjaajan kanssa tai yhdessä muiden kanssa keskustelu saa ihmiset kokemaan itsensä kuulluiksi ja nähdyiksi.

Keskustelua käydään joka päivä erilaisten teemojen alla. Käsittelemme esimerkiksi ihmisen kokonaisvaltaista hyvinvointia aina syömisestä nukkumiseen. 

"Puhumme myös päihteiden käytöstä ja retkahtamisesta sekä siitä, mitä elämänmuutos tarkoittaa."

Vaikka asiakkaasta tuntuu, että ei ole mitään sanottavaa, pyydän tulemaan hetkeksi vaihtamaan muutaman sanan. Saattaa olla, että siitä tulee yhtäkkiä hyvinkin pitkä keskustelutuokio ja aukeaakin jokin asia, jota lähdetään pohtimaan.

Keskustelemme myös kivoista asioista, joita voi tehdä selvinpäin. Kun tulee kokemus, että elämä selvänä on mukavaa, se antaa voimaa jatkossa. Teemme täällä retkiä ja käymme uimassa, keilaamassa tai vaikkapa pelaamassa minigolfia. Meillä on myös puulla lämpiävä sauna. Saunapuiden halonhakkuuseen löytyy aina innokkaita.

Jos avun hetki menee ohi, ihminen on takaisin radalla

Jokaisen ihmisen perustarve on tulla kuulluksi ja nähdyksi. Jos saan sanoa, niin jonkinlaisia ongelmia sairaalaosastojen katkolla on esiintynyt.

"Asiakkaamme ovat todella usein kertoneet kokeneensa epäasiallista kohtelua ja vähättelyä."

Jos ihmiseen suhtaudutaan juoppona tai narkkarina, yhteiskunnan ongelmana, hänelle voi tulla olo, että mitä täällä teen ja miksi edes yritän.

Sairaalaosastojen työntekijöitä voisi ehkä lisäkouluttaa päihdetyöhön. Tähän työhön vaaditaan ihan erityinen kutsumus: kyse on kuitenkin hyvin raskaasta alasta. Mielestäni mielenterveys- ja päihdepalveluihin pitäisi panostaa. Ongelmien hoitamatta jättäminen tulee loppupelissä hyvin kalliiksi. Hoitoon pääsy on vaikeaa ja hidasta.

"Työssämme näkyy ja tuntuu, kuinka ihmisten kuntoutus tyssää siihen, että rahaa ei ole."

Kun päihdeongelmaiselle tulee tunne, että hän tarvitsee apua, hän tarvitsee apua heti. Jos hetki menee ohi, ihminen on takaisin radalla pahan olonsa kanssa.

Ihminen ei ehdi keskittyä omaan itseensä

Tämä paikka tarjoaa aikaa rauhoittumiselle ja oman elämänsuunnan uudelleen tarkastelulle. Kuukausi on kuitenkin lyhyt aika vieroitusoireista toipumiseen, pieleen menneiden raha-asioiden hoitamiseen ja muun byrokratian selvittämiseen. Ihminen ei näin lyhyessä ajassa ehdi juuri ollenkaan keskittyä omaan itseensä.

"Asiakkailla on usein elämäntilanne, jossa henkkarit ovat hävinneet, pankkikorttia ei ole eikä tietenkään verkkotunnuksia. Mitenkäs niitä asioita silloin hoidetaan?"

Autamme parhaamme mukaan, että asiakkaan arki saataisiin rullaamaan. Toivoisin, että päihteidenkäytöstä toipuvien ihmisten kokonaistilanne otettaisiin paremmin huomioon virastoissa.

Mitä sitten tapahtuu sen jälkeen, kun asiakas lähtee KAN-kodista?

Lähtö on tärkeä suunnitella etukäteen tai ainakin viimeistään kotiutuessa. Me juttelemme täällä asiasta moneen kertaan ihmisen kanssa. Varmistamme myös, että aika sosiaalityöntekijän kanssa on sovittu.

Jos ihminen on ensimmäisen jakson jälkeen epävarma, miten elämä jatkossa menee, otamme yhdessä yhteyttä hänen sosiaalityöntekijäänsä. Asiakas tavallisesti haluaa silloin jatkaa kuntoutusta KAN-kodissa. Aika usein jatkoaikaa sitoumukseen on myös saatu.

Teemme tätä työtä lähellä ihmistä

Muodostamme kaikki yhteisön. Tässä tullaan tietyllä tapaa aika tutuiksi. Silloin voidaan puhua suoraankin. Minä yritän toimia ihmiselle peilinä. Asiakkaat ovat kertoneet, että eivät koe täällä kenenkään katsovan ylhäältäpäin – olemme samalla viivalla ja tuemme toinen toistamme. Omaan työpersoonaani kuuluu, että jaan omiakin asioitani, ehkä vähän liikaakin joskus.

"Minulle on jäänyt sydämen päälle monta asiakasta."

Ei ole kauaakaan siitä, kun eräs ihminen, joka oli meillä muutamia vuosia sitten, tuli tervehtimään. Matka hänen kanssaan oli melkoinen, mutta nyt hänen elämänsä oli mallillaan. Taas kerran kirkastui se, miksi tätä työtä tehdään.

KAN – Kristillinen alkoholisti- ja narkomaanityö ry

KAN ry on voittoa tavoittelematon kansalaisjärjestö, joka tukee elämänhallintansa menettäneitä ihmisiä ja tarjoaa ammatti-ihmisten avulla kuntoutusta KAN-kodeissa Jyväskylässä, Kortesjärvellä, Saarijärvellä ja Raisiossa.

Hymyilevä nainen, jolla on pyöreät silmälasit, korkeat poskipäät, keskijakaus, o-aukkoinen t-paita ja lyhyt kaulakoru.

Arja Krank

Kirjoittaja on yhteiskunnasta ja ihmisistä kiinnostunut toimittaja, joka vietti toukokuussa 2023 pari päivää Kortesjärven KAN-kodissa tutustumassa päihdekuntoutujien arkeen.

Millaista on kuntoutujan elämä?

Vasemmalla pöydällä krysanteemikimppu. Oikealla pöydän ääressä istuu vakava mies, joka katsoo eteenpäin kohti valoisaa ikkunaa.

Juttu

"Mulla on puhdas pöytä ja voin katsoa ihan uusin silmin eteenpäin"

Lue artikkeli
Mies istuu sohvalla ja soittaa kitaraa. Kitarassa on tekstiä ja iso risti. Miehellä on tatuoitu käsivarsi ja lyhyet hiukset. Oikealla puolella on sohvapöytä, jolla on tyhjä mehupullo, papereita ja kännykkä.

Juttu

"Kukaan ei kuntoudu päihdeongelmasta yksin"

Lue artikkeli

Juttu

Seukkalassa jokainen tulee kohdatuksi

Lue artikkeli
Koristeellinen kuva. Tiiliseinä taustalla, teksti Päihdeongelmasta toipuminen.

Pääkirjoitus

Päihteistä irrottautuminen on uuden löytämistä

Lue artikkeli