Rahapelaamista kulutusluotoilla

Henkilö, joka pelaa rahapelejä ongelmallisesti, tarvitsee jatkuvasti lisää rahaa pelaamisen jatkamiseen. Kun käteisvarat, säästöt ja mahdolliset puskurit on käytetty, turvautuu moni rahapelejä ongelmallisesti pelaava korkeakorkoisiin kulutusluottoihin, joita myös kansankielisesti pikavipeiksi kutsutaan.

Kulutusluotot ovat tutkimusten mukaan usein yhteydessä liialliseen rahapelaamiseen. [1, 2] Kulutusluotot ovat vakuudettomia lainoja, joita varten ei tarvitse kiinnittää omaisuutta lainan vakuudeksi. Erilaisia vakuudettomia lainoja ja luottoja on saatavilla verkossa edelleen todella helposti, vain muutaman klikkauksen päässä.

Kulutusluotot ovat suosittuja: suomalaiset ovat Suomen Pankin julkaisemien tilastojen mukaan nostaneet vakuudettomia kulutusluottoja entistä enemmän. Pelkästään toukokuussa 2023 luottolaitoksista nostettiin vakuudettomia kulutusluottoja 254 miljoonan euron edestä, mikä on 7 % enemmän kuin vuoden 2022 toukokuussa.[3]

Kokemusasiantuntijoiden ääni kuuluviin

Moni rahapeliongelmasta toipunut entinen rahapelaaja kertoo, että ensimmäisen kulutusluoton jälkeen seuraavia otetaan helpommin.

Pelottava kierre on hyvin lähellä tai jo alkanut. Kulutusluottojen ottaminen katkeaa usein vasta luottotietojen menettämiseen tai ulosoton asiakkaaksi päätymiseen. Jo se, että pelaa rahapelejä velaksi, on itsessään hälytysmerkki mahdollisesta peliongelmasta.

Kaikilla rahapelaamisen takia taloudellisia haittoja kokeneilla ei ole kuitenkaan velkaa. Liiallinen rahapelaaminen voi vaarantaa talouden ilman suuria velkojakin, koska kaikilla on yksilöllinen taloustilanne ja erilainen tulotaso. Osa ongelmallisesti rahapelaavista pienituloisista voi jättää ruuat ja lääkkeet ostamatta, kun pienet tulot liukuvat rahapeleihin.

Tässä kirjoituksessa näkökulma on veloissa, koska yhteys rahapeliongelman ja ylivelkaantumisen takia on jo tutkimustenkin mukaan vahva.[5] Riskiryhmässä rahapeliongelmille ovat tutkimusten mukaan erityisesti nuoret miehet [6], mutta kuka tahansa voi pelata liikaa ja kohdata pitkäkestoisia taloudellisia haittoja rahapelaamisen ja siihen nostettujen kulutusluottojen takia.

Työskentelen rahapeli- ja taloushaittoihin keskittyvässä Rahat pelissä ‑hankkeessa, jossa teemme tiivistä vaikuttamistyötä Sosped-säätiön Pelirajaton-toiminnan kokemusasiantuntijoiden kanssa.[7] Yhteistyö auttaa kokemusasiantuntijoita saamaan äänensä kuuluviin, sillä heillä on merkittävä rooli ilmiön sanoittamisessa ja esille tuomisessa. Rahapeliongelmaan ja kulutusluottoihin puuttumista voidaan tehdä monella tasolla. Yksilöltä tarvitaan hyviä ja oman edun mukaisia päätöksiä. Samoin niitä tarvitaan myös yhteiskunnan taholta.

Kulutusluottojen ja rahapelaamisen yhteys näkyy asiakastyössä

Vuonna 2022 niistä Peluuriin yhteyttä ottaneista, joiden pelaamisen rahoittamistapa selvisi, yli puolet oli rahoittanut pelaamista lainarahalla tai vipeillä.[8] Kulutusluottojen ottaminen rahapelaamiseen näkyy myös Takuusäätiön asiakkailla.

Havaintonsa ilmiöstä ovat tehneet myös muut sote-alalla sekä talous- ja velkaneuvonnassa työskentelevät ammattilaiset. Toteutimme Takuusäätiön ja Sosped-säätiön Rahat pelissä ‑hankkeessa syksyllä 2023 verkkokyselyn, johon vastasi 100 rahapelihaittoja asiakastyössään kohtaavaa ammattilaista.[9, 10]

Kyselyyn vastanneet ammattilaiset kertoivat asiakkaillaan olevan suuria, esimerkiksi kymmeniä tuhansia euroja vakuudettomia velkoja, joista osa oli otettu nimenomaan rahapelaamiseen. Ammattilaisten mukaan rahapeli- ja talousongelmat vaikuttavat laajasti rahapelaajien lisäksi myös heidän läheistensä elämään.

Kulutusluottojen markkinointi houkuttelee myös rahapelaajaa

Kulutusluottojen markkinointia ja ehtoja on viime aikoina tiukennettu, kun Kuluttajansuojalakia uudistettiin 1.10.2023.[11, 12] Kulutusluottojen markkinointi on kuitenkin edelleen runsasta eri kanavilla. Lain mukaan hyvän luotonantotavan vastaista on luottojen markkinoinnin suuntaaminen rahapelipalveluja käyttäville tai maksuhäiriömerkintäisille kuluttajille. Lakiuudistus on tuore, joten vielä ei ole saatavilla tietoa siitä, toteutuuko tämä käytännössä ja miten valvonta toimii.

Kulutusluottomainoksia on vaikea välttää: ne houkuttelevat eri verkkosivustoilla ja sosiaalisen median alustoilla, ja moni ongelmallisesti rahapelejä pelaava pelaa nykyään nimenomaan verkossa.[13, 14] Tämä on huomattu myös rahapeliongelman auttavissa palveluissa, kuten Peluurissa ja Peli poikki -ohjelmassa. Esimerkiksi vuosina 2022–2023 Peli poikki -ohjelmaan ilmoittautuneiden joukosta noin 80 % raportoi internetissä pelattavien raha-automaattien aiheuttaneen heille eniten ongelmia. [8, 15]

Sisäministeriön keväällä 2023 asettama Sailaksen selvitysryhmä [16] korostaa raportissaan, että rahapelimarkkinointiin ei saa missään tilanteessa liittää pikavippien tai muiden vastaavien rahoitusinstrumenttien markkinointia. Nettikasinoiden ja kulutusluottopalveluiden yhteydestä onkin viitteitä ulkomailta.[17]

Lainsäädäntö voi estää ja vähentää pelaajan yli- ja lisävelkaantumista

Kuluttajansuojalain uudistus kulutusluottojen markkinointia ja muita ehtoja tiukentamalla voi olla yksi, pieni edistysaskel haavoittuvassa asemassa olevien, kuten ongelmallisesti rahapelejä pelaavien ja heidän läheistensä suojelemiseksi, mutta vielä on paljon tehtävää.

Kulutusluottojen korot saavat olla uuden lain mukaan enintään 15 % – ja viitekoron kanssa 20 % – mutta ne ovat edelleen korkeita. Korkeiden korkojen takia ongelmallisesti rahapelejä pelaava saattaa pelata vielä lisää yrittääkseen kattaa luoton korkokuluja.[18]

Vastuu on myös luotonantajilla, joilla on varmasti tietoa asiakkaan pelaamisesta tai puutteellisesta maksukyvystä. Kenenkään ei pitäisi rahoittaa pelaamista velkarahalla. Kymmenien, jopa satojen tuhansien eurojen rahapeliveloista selviytyminen on todella haastavaa. Ennakkotapauksena vuonna 2023 ollut korkeimman oikeuden päätös yksityishenkilön velkajärjestelyn myöntämisestä entiselle rahapelaajalle antaa toivottavasti toivoa asian kanssa kamppaileville.[19]

Uudistuksia on tullut myös yksityishenkilön luottotietoihin liittyvään lainsäädäntöön. Kesällä 2022 astui voimaan laki positiivisesta luottotietorekisteristä, jonka yhtenä tarkoituksena on torjua kotitalouksien ylivelkaantumista. [20]

Lain velvoittamana huhtikuussa 2024 Suomessa otetaan käyttöön positiivinen luottotietorekisteri, joka antaa yksityishenkilöille ajantasaisen kokonaiskuvan omista luotoista sekä mahdollisuuden asettaa vapaaehtoinen luottokielto maksutta. Rekisteri voi onnistuessaan helpottaa taloushaittojen selvittelyä, ehkäistä ylivelkaantumista sekä ongelmallisesti rahapelejä pelaavien henkilöiden lisävelkaantumista. [21]

Moni on saattanut nostaa ensimmäisen kulutusluoton omasta, tutusta pankista, mutta sen jälkeen vuorossa ovat olleet muut luotonantajat, joita toimii meillä Suomessakin vähintään kymmeniä – ja uusia ilmestyy markkinoille jatkuvasti lisää. Positiiviseen luottotietorekisteriin on ilmoittautunut marraskuun 2023 loppuun mennessä Verohallinnon mukaan 245 luotonantajaa. [22]

Ongelmallisesti rahapelejä pelaava tarvitsee matkalla kohti taloudellista toipumista apua, tukea ja kannustusta – ja ennen kaikkea toivoa. Tavoitteessa onnistumiseen tarvitaan tueksi toisia ihmisiä, toimivia rakenteita, napakkaa sääntelyä sekä monipuolisia ja tasapuolisia apu-, tuki- ja hoitopalveluita.

Kulutusluottoihin, ylivelkaantumiseen ja rahapelaamiseen liittyviä lainsäädäntömuutoksia on tehty viime aikoina runsaasti, mutta nähtäväksi jää, auttavatko ne tarpeeksi ongelmallisesti rahapelejä pelaavia.[23, 24] Jos ilmiöön liittyvät rakenteelliset ongelmat jatkuvat, ovat ongelmallisesti rahapelejä pelaavat eräänlaisia väliinputoajia niin ylivelkaantumisen ehkäisyn kuin korjaamisenkin toimenpiteiden näkökulmasta.

Lähteet

[1] Marionneau V, Lahtinen A & Nikkinen J: Gambling among indebted individuals: an analysis of bank transaction data. European Journal of Public Health, ckad117, 2023.

[2] Marionneau V & Nikkinen J: Gambling and financial harms: a multi-level approach. Blogi. Critical Gambling Studies. January 03, 2024.

[3] Suomen Pankki: Toukokuussa vakuudettomia kulutusluottoja nostettiin runsaasti. Tilasto. 29.6.2023.

[4] EHYT ry: ”Sä voit vaikka pelata asuntos netissä yhden tunnin aikana” – Kokemuksia nettirahapelaamisesta ja markkinoinnista. Podcast. Uutinen podcastista 4.9.2023.

[5] Heiskanen M: Problem gamblers and money: Unbalanced budgets and financial recovery. Väitöskirja. Helsingin yliopisto, Helsinki 2017.

[6] Salonen A, Lind K, Hagfors H, Castrén S & Kontto J: Rahapelaaminen, peliongelmat ja rahapelaamiseen liittyvät asenteet ja mielipiteet vuosina 2007–2019. Suomalaisten rahapelaaminen 2019. Raportti 18/2020. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki 2020.

[7] Sosped-säätiö: Pelirajaton-toiminnan kokemusasiantuntijat. Helsinki 2023.

[8] Silvennoinen I: Peluurin vuosiraportti 2022. Helsinki 2023.

[9] Takuusäätiö: Ammattilaiset kertovat: Rahapelaamisesta aiheutuvat taloudelliset haitat yhä syvempiä. Tiedote 18.12.2023. Helsinki 2023.

[10] Takuusäätiö: Tilastot 2022 ja 2023 neuvonnan asiakkaiden vakuudettomista veloista. (Julkaisematon.) Helsinki 2023.

[11] Kilpailu- ja kuluttajavirasto: Kuluttajansuojalain uudistus tuo muutoksia kuluttajaluottojen sääntelyyn ja verkossa maksamiseen. Tiedote. 26.9.2023.

[12] Kilpailu- ja kuluttajavirasto: Kuluttajaluottojen tarjoaminen. 2017, tarkistettu 2023. (Linjauksessa on huomioitu 1.10.2023 voimaan tullut lainsäädäntö.)

[13] Rossi R, Nairn A, Ford B & Wheaton J: Gambling act review: How Countries Are Tightening Restrictions Ads And Why The UK should Too. University of Bristol, 2023.

[14] McGrane E, Wardle H, Clowes M, Blank L, Pryce R, Field M, Sharpe C & Goyder E: What is the evidence that advertising policies could have an impact on gambling-related harms? A systematic umbrella review of the literature. Public Health 2023, Volume 215: s. 124–130.

[15] Auma-aho P, Björkenheim C, Kämppi J, Nuutinen S & Silvennoinen I (toim.): Peliklinikan loppuraportti 2010–2023. Peliklinikka, Helsinki 2023.

[16] Sailas H, Brax T, Matilainen R & Alkio M: Esiselvitys rahapelijärjestelmän vaihtoehdoista. Sisäministeriön julkaisuja 2023:21

[17] Valtioneuvosto: Rahapelipoliittinen ohjelma. Valtioneuvoston julkaisuja 2022: 40. Valtioneuvosto, Helsinki 2022.

[18] Vyyryläinen T: Kuluttajaluottoja koskevat säädökset uudistuvat, mikä muuttuu? Kuluttajaliiton blogikirjoitus 9.8.2023. Kuluttajaliitto, Helsinki 2023.

[19] Harju J: Naisella on satojen tuhansien edestä rikoksilla hankittua velkaa – ”Sosiaalinen ryhdistäytyminen” avasi ovet velkajärjestelyyn. Helsingin Sanomat 2.11.2023.

[20] Laki positiivisesta luottotietorekisteristä 739/2022.

[21] Luottotietorekisteri: Valmisteilla oleva rekisteri ehkäisee kotitalouksien ylivelkaantumista. 7.11.2023.

[22] Luottotietorekisteri: Positiiviseen luottotietorekisteriin on ilmoittautunut 245 luotonantajaa. 5.12.2023.

[23] Valtioneuvosto: Vahva ja välittävä Suomi. Pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelma. Valtioneuvoston julkaisuja 2023:58. Helsinki 2023.

[24] Sisäministeriö: Lakihanke rahapelijärjestelmän uudistamisesta alkaa. Tiedote 24.10.2023.