Rahapelaamisen lisenssijärjestelmä on kaksiteräinen miekka

Hallitusohjelmapaperin mukaan Suomen rahapelimonopoli päättyy ja tilalle tulee lisenssijärjestelmä, jolloin rahapelijärjestelmä avataan kilpailulle viimeistään vuoden 2026 alussa. Muutosta on perusteltu muun muassa sillä, että nykyinen rahapelipolitiikka ei ole onnistunut, sillä osalle suomalaisista rahapelit ovat merkittävä ongelma.

Rahapelaaminen aiheuttaa merkittäviä kustannuksia

Koska lisenssijärjestelmä perustuu lisenssinhaltijoiden väliseen kilpailuun, on todennäköistä, että juuri näiden addiktoivien pelien tarjonta ja mainonta lisääntyy. Aiemman tutkimusnäytön perusteella tiedämme sen, että rahapelien tarjonnan ja näkyvyyden kasvaessa kasvavat myös ongelmat [1].

Rahapelijärjestelmään liittyviä päätöksiä on viety eteenpäin vahvasti tuottotavoitteet mielessä, jolloin taka-alalle päätöksenteossa on valitettavasti jäänyt kolikon kääntöpuoli: rahapelaaminen aiheuttaa myös merkittäviä kustannuksia.

Rahapelaaminen aiheuttaa merkittäviä haittoja

Joulukuussa 2023 emme voi sanoa tarkkaa euromäärää, kuinka suuret kustannukset rahapelaamisesta Suomessa aiheutuu.

Tiedämme kuitenkin sen, että noin 3 prosenttia väestöstä pelaa niin, että siitä aiheutuu merkittäviä haittoja ja että todennäköistä rahapeliriippuvuutta kokee 1,4 prosenttia väestöstä. Rahapeliongelmia kokee kaiken kaikkiaan 164 000 suomalaista [2].

Tämän lisäksi rahapelaaminen aiheuttaa haittoja myös läheisille. Arviolta noin 790 000 henkilöllä on yksi tai useampi läheinen, jolla on ollut ongelmallista rahapelaamista [2].

Ongelmalliseen rahapelaamiseen liittyy lisääntynyttä sosiaali- ja terveyspalvelujen tarvetta

Rahapelaamiseen voi liittyä talousvaikeuksia ja rahapeliongelman ohella henkilöllä voi samanaikaisesti olla myös muita mielenterveys- ja/tai päihdeongelmia, mitkä omalta osaltaan kasvattavat palvelujen tarvetta.

Rahapeliongelmat voivat lisätä sairauspoissaoloja ja ennenaikaisen eläköitymisen riskiä ja näin ollen aiheuttaa tuottavuuden menetyksiä.

Rahapeliongelmat voivat johtaa rikollisuuteen myös työpaikan ulkopuolella

Työpaikalla rahapeliongelmat voivat näkyä lisääntyneinä poissaoloina, työtehon alentumisena ja jopa kavalluksina, kun rahapeleihin liittyviä velkoja pyritään kattamaan rikollisin toimin.

Poliisiraporttien perusteella rahapelirikollisuuden kustannusten vuonna 2018 arvioitiin olevan 9 349 289 euroa vuodessa, ja jos huomioon otettiin myös rikollisuuden takia menetetty elämä, hyvinvointi sekä inhimillinen kärsimys, olivat kustannukset 36 272 155 euroa vuodessa [3].

Ongelmallinen rahapelaaminen on yhteydessä heikompaa yhteiskunnalliseen asemaan

Rahapeliongelmien kokeminen on yleisempää työttömillä kuin työssäkäyvillä samoin kuin niillä, jotka ovat työelämän ulkopuolella sairauden takia. Toimeentulotukea saaneista joka neljännellä oli ongelmallista pelaamista [4].

Viimeisten rahojen upotessa pelaamiseen ollaan tilanteessa, jossa ongelmat kasaantuvat ja pelissä saattaa olla ihmisen parisuhde, perhe, terveys, hyvinvointi ja viime kädessä jopa elämä.

Rahapeliriippuvuutta sairastavien yleisin kuolinsyy on itsemurha

Rahapelaamiseen liittyvät monitasoiset ongelmat voivat johtaa niin vaikeaan tilanteeseen, jossa henkilö näkee ainoana ratkaisuna itsemurhan. Rahapeliriippuvuutta sairastaneet itsemurhaan kuolleet olivat tavallisemmin nuoria miehiä [5].

On arvioitu, että yhden aikuisen itsemurhan yhteiskunnallinen kustannus on keskimäärin noin 2 miljoonaa euroa [6]. Itsemurha aiheuttaa toki paljon myös inhimillistä kärsimystä, ylisukupolvisia traumoja ja läheisten tuskaa, joille on mahdotonta laittaa hintalappua.

Kaikille rahapelaamisen aiheuttamille haitoille ei voi laittaa hintalappua

Vaikka lisenssijärjestelmään siirtyminen kasvattaisi yhteiskunnan tuottoja, tulee pitää mielessä myös se, että se voi aiheuttaa yhteiskunnalle myös lisääntyneitä kustannuksia [7]. Jos lisenssijärjestelmään siirtymisen myötä rahapelaamisen näkyvyys ja tarjonta kasvaa, kasvaa rahapeliongelmia kokevien määrää ja tätä myötä myös kustannukset.

Rahapelihaitat eivät kohdistu vain pelaajaan itseensä vaan se vaikuttaa kielteisesti myös läheisiin. Tällöin haittoja kokeneiden määrä on paljon suurempi kuin ongelmallisesti pelaavien määrä.

Rahallisten kustannusten ohella rahapelaamiseen liittyy haittoja, joille ei voida asettaa hintalappua. Ne voivat olla merkittäviä niin kansanterveyden kuin kansalaisten itsensä kannalta. Myös nämä pitäisi huomioida, kun mietitään rahapelaamisesta aiheutuneita yhteiskunnallisia kustannuksia.

Lähteet

[1] Pearce J, Mason K, Hiscock R, et al. A national study of neighbourhood access to gambling opportunities and individual gambling behaviour. Journal of Epidemiology & Community Health 2008: (62) 862–868.

[2] Salonen A, Lind K, Hagfors H, Castrén S & Kontto J: Rahapelaaminen, peliongelmat ja rahapelaamiseen liittyvät asenteet ja mielipiteet vuosina 2007–2019. Suomalaisten rahapelaaminen 2019. Raportti 18/2020. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Helsinki 2020.

[3] Latvala T, Konu A & Lintonen T: Rahapelaaminen kansanterveydellisenä huolenaiheena: Rahapelirikollisuuden arvioidut kustannukset yhteiskunnalle. Yhteiskuntapolitiikka 2020: (85) 5–6, 507–518.

[4] Latvala T, Lintonen T, Browne M, Rockloff M & Salonen A: Social disadvantage and gambling severity: a population-based study with register-linkage. European Journal of Public Health 2021: 31(6), 1217–1223.

[5] Grönroos T & Partonen T: Rahapeliriippuvuutta sairastaneiden yleisin kuolemansyy oli itsemurha. THL Blogi 9.9.2022.

[6] Suomen mielenterveys ry: Itsemurhien ehkäisyn tavoiteohjelma. MIELI ry:n ehdotus kansalliseksi itsemurhien ehkäisystrategiaksi vuosille 2019–2030.

[7] Latvala T, Lintonen T & Konu A: Public health effects of gambling – debate on a conceptual model. BMC Public Health 2019: 19(1):1077.