Artikkeli
|Oikeudet
Rahapelihaittakustannuksia on mahdollista laskea – jos halutaan
Janne Nikkinen – Teksti
Julkisessa keskustelussa esitetään usein rahapelien tuotto ilman sen keräämiseen liittyviä yhteiskunnallisia kustannuksia. Yhteiskunnalliset kustannukset voivat olla mittavia, mutta Suomessa niitä ei ole laskettu. Naapurimaissamme Ruotsissa ja Norjassa yhteiskunnallisia kustannuksia on osattu laskea ja tutkia.
Suomessa tehdään parhaillaan merkittäviä muutoksia rahapelijärjestelmään. Koska meillä ei ole käytettävissämme kotimaista tietoa ja koska sitä ei ehditä tuottaa arpajaislain valmistelun asettamassa nopeassa aikataulussa, meidän on Suomessa viisasta käyttää Ruotsin ja Norjan tarjoamaa vertailutietoa hyödyksi. Naapurimaiden tiedot auttavat meitä näkemään, mistä rahapelijärjestelmässä on kansantaloudellisesti kyse.
Ruotsin rahapelihaittakustannukset 1,42 miljardia euroa vuonna 2018
Ruotsissa paikalliset tutkijat [1] ovat tutkineet rahapeliongelman yhteiskunnalle aiheuttavaa taakkaa vuoden 2018 osalta. Tutkijat käyttivät SWELOGS-pitkittäistutkimuksessa (N=13 251 aikuista) mitattua rahapeliongelman esiintyvyyttä välineenä kustannusten arviointiin.
Rahapeliongelmien aiheuttamiksi kustannuksiksi arvioitiin yhteensä 1,42 miljardia euroa vuonna 2018 (0,30 % Ruotsin bruttokansantuotteesta). Ruotsin silloisen rahapelimonopolin pääasiallisten toimijoiden eli Svenska Spelin ja ATG:n verotuotto oli samana vuonna noin 700 miljoonaa euroa.
Suurin osa kuluista (832 miljoonaa euroa eli 59 %) muodostui epäsuorista kustannuksista, kuten työn tuottavuuden laskusta, työpaikan menetyksestä ja (ennenaikaisesta) kuolemasta.
Rahapeliongelmista aiheutuneet työpaikan menetykset aiheuttavat yhteiskunnallisia kustannuksia.
Aineettomat kustannukset, kuten henkinen kärsimys ja väkivalta, muodostivat lähes kolmasosan (403 miljoonaa euroa eli 28 %) kokonaiskustannuksista. Tämä kategoria sisältää myös muille aiheutuneet haitat silloin, kun rikoksia on tehty rahapeliongelmien yhteydessä.
Rahapeliongelmien takia tehdyt rikokset aiheuttavat yhteiskunnallisia kustannuksia.
Rahapeliongelmien ennaltaehkäisy ja hoito olivat kaikista kustannuksista pienin kategoria, 184 miljoonaa euroa eli vain 13 prosenttia kokonaiskustannuksista. Kuitenkin juuri näihin kustannuksiin kiinnitetään rahapelipolitiikassa ja julkisessa keskustelussa usein eniten huomiota.
Norjan rahapelihaittakustannukset 520 miljoonaa euroa vuonna 2019
Norjassa sikäläiset tutkijat [2] toteuttivat vastaavan kustannuslaskelman perustuen vuoden 2019 väestötutkimukseen. Tässä tutkimuksessa havaittiin, että Norjan rahapelihaittakustannukset olivat tarkasteluvuonna vähintään 520 miljoonaa euroa.
Tämä 520 miljoonan euron summa vastaa varsin suoraan Norjan monopoliyhtiöiden vuosituottoa. Vuonna 2019 raviyhtiö Norsk Rikstoto tuotti 42 miljoonaa euroa ja muut pelit tarjoava Norsk Tipping 484 miljoonaa euroa, eli yhteissummaksi tulee 526 miljoonaa euroa (ilman rahan arvon muutoksia).
Norjassa suurin osa rahapeliongelmien yhteiskunnallisista kustannuksista muodostui perheenjäsenille aiheutuneesta haitasta. Nämä kustannukset arvioitiin 119 miljoonan euron suuruisiksi, mikä sisältää myös avioerot ja velat.
Rahapeliongelmista aiheutuneet avioerot aiheuttavat yhteiskunnallisia kustannuksia.
Muista kustannuksista voidaan mainita rahapeliongelmien myötävaikuttama työttömyys (76 miljoonaa euroa) ja menetetty tuottavuus (40 miljoonaa euroa). Terveyshaitta (sekä somaattinen että psykosomaattinen) arvioitiin kustannusvaikutukseltaan 43 miljoonan euron suuruiseksi.
Samassa tutkimusraportissa todettiin myös, että rahapeliongelmien aiheuttamia itsemurhia olisi Norjassa 51 vuodessa. Lisäksi 470 ihmisen arvioitiin saavan hoitoa itsemurhayrityksen takia.
Rahapeliongelmien takia tehdyt itsemurhat ja itsemurhayritykset aiheuttavat yhteiskunnallisia kustannuksia.
Lähteet
[1] Hofmarcher T, Romild U, Spångberg J, Persson U & Håkansson A: The societal costs of problem gambling in Sweden. 2020 Dec 18;20(1):1921.
[2] Hellumbraten Kristensen J, Leino T & Pållesen S: De samfunnsøkonomiske kostnadene av problemspilling i Norge. Nasjonalt kompetansesenter for spillforsking. Universitetet i Bergen, 2022.
Janne Nikkinen
Kirjoittaja on Helsingin yliopiston tutkija, joka on erikoistunut rahapelihaittoihin ja rahapelijärjestelmien vertailuihin ja joka pyrkii tekemään maailmasta eettisemmän.
Suomalaista rahapelipolitiikkaa
Haastattelu
Katse Eurooppaan: mitä Suomen on syytä oppia muiden maiden rahapelijärjestelmistä
Erikoisartikkeli
Rahapelien sääntely ja Euroopan unioni
Erikoisartikkeli
Rahapelipolitiikka on politiikkaa rahasta, peleistä ja rahapeleistä
Juttu