Arkiston aarre
|Oikeudet
Rahapeliongelma – yksilölle jätetty taakka
Pekka Lund – Teksti
Addiktoiva puhe yksilöllistää, lokeroi ja stigmatisoi. Peliongelma voidaan rajata tiettyyn joukkoon, esimerkiksi tiettyyn tuhatmäärään suomalaisia. Leimaamalla heidät pelastetaan järjestelmä. Kun ongelmia on vain noilla tietyillä lokeroiduilla patologisilla tapauksilla, valtakunnassa kaikilla muilla on kaikki hyvin.
Rahapeliongelmaa lähestytään usein yksilökeskeisesti. Pelaamisen ongelmat selitetään yksilöissä olevilla vajavaisuuksilla tai taipumuksilla. Kun löydetään ne diagnostiset kriteerit, joiden avulla ongelmapelaajat saadaan nippuun, voidaan todeta valtaväestön selviävän pelaamisesta ongelmitta. Tämä antaa oikeuden keskittää enemmistön pelaamismahdollisuuksien ylläpitämiseen ja marginaaliryhmien hoitamiseen.
Jako kahtia antaa aivan väärän kuvan todellisuudesta. Se palauttaa ongelmapelaamisen yksiöiden olemukseen, heidän ominaisuudekseen. Sen sijaan unohtuu kokonaan, että kyse on aina myös tilanteista ja rakenteista: ongelmallinen pelaaminen kehittyy tietyissä tilanteissa ja tiettyjen rakenteiden vaikutuksen alaisena.
Sen asemesta, että rahapeliongelmasta tehdään joidenkin yksilöiden ongelma, olisi paljon rakentavampaa keskustella siitä, miten rakenne- ja tilannetekijöihin puuttumalla voidaan estää liukumaa ongelmattomasta pelaajasta riski- tai ongelmapelaajaksi.
Vastuu omasta pelaamisesta kuuluu pelaavalle yksilölle. Yhteiskunnan tehtävä on kuitenkin pitää huolta siitä, että vain vastuulliset yksilöt joutuvat kantamaan vastuuta. Vastuun kantamisen edellytys on tarjolla oleva riittävä informaatio. Jokaisen pelaamista suunnittelevan tulee olla tietoinen pelaamiseen sisältyvistä riskeistä. Tieto peliongelman mahdollisuudesta tulee olla saatavilla niin että jokainen pelaaja tietää, minkä riskin hän ottaa pelatessaan rahapelejä.
Kukaan ei ole vastuussa sellaisesta, johon ei ole itse voinut vaikuttaa. Ihmisille tulee antaa mahdollisuus kantaa vastuu omasta pelaamisesta ennen kuin heille on kehittynyt vastuun kantamista merkittävästi rajoittava toiminnallinen riippuvuus ja he ovat menettäneet rahansa ja itsetuntonsa pelaamisen takia. Pelaajan vastuusta puhuminen jälkikäteen on ilkeää ja moraalitonta.
Rahaa ihmisiltä keräävän järjestelmän tulee olla reilu ja antaa ihmisille aidosti mahdollisuus olla vastuullisia oman pelaamisensa suhteen. Reilu järjestelmä auttaa ehkäisemään ongelmallista pelaamista. Reilun järjestelmän oletuksena saa olla vastuullinen ihminen, mutta tälle vastuulliselle ihmiselle on tarjottava välineitä vastuun kantamiseen. Välineistä tärkein on informaatio pelien riskeistä, mutta myös muita välineitä on helppo kehittää ja tarjota.
Emme ole oppineet
Teksti on kopioitu vuonna 2010 ilmestyneestä PS-Kustannuksen julkaisemasta kirjastani Rahapeliongelma – yksilölle jätetty taakka. Tekstiä on lyhennetty jonkin verran, mutta jokainen sana ja merkitys on neljätoista vuotta sitten julkaistusta teoksesta. Valitettavasti tuolloin esitetyt ajatukset yksilön vastuusta ja vastuuttamisesta ovat yhä ajankohtaisia.
On turhauttavaa ja tuntuu pahalta julkaista sama teksti uudestaan, mutta järjestelmäkeskustelua seuratessa päädyin havaitsemaan, että emme ole oppineet: edelleen moni haluaa puhua vastuullisista yksilöistä, kun pitäisi puhua eettisesti kestävästä järjestelmästä, joka mahdollistaa vastuullisten yksilöiden vastuullisen pelaamisen – ja pelaamatta jättämisen.
Teksti ja kirjan kansikuva on julkaistu PS-kustannuksen luvalla.
Pekka Lund
Kirjoittaja on Toivo-verkkomedian päätoimittaja ja Sininauhaliiton toiminnanjohtaja.
Rahapelipolitiikan menneisyyttä
Artikkeli
Suomalaisen rahapelijärjestelmän historiallinen tabu murtumassa
Haastattelu
Katse Eurooppaan: mitä Suomen on syytä oppia muiden maiden rahapelijärjestelmistä
Erikoisartikkeli
Rahapelien sääntely ja Euroopan unioni
Erikoisartikkeli