Pääkirjoitus
|Toinen todellisuus
Piittaamattomuutta sivilisaation laidalla
Päihteitä käyttävien joukossa on heitä, jotka kokevat jäävänsä ulkopuolelle kaikesta – palveluista, yhteiskunnan tarjoamasta hyvästä, ihmisten muodostamista yhteisöistä.
Päiväkeskuksia tutkinut Sari Jurvansuu on nostanut esiin hämmentävän sanoituksen: Eräs päiväkeskuksen kävijä kuvasi, miten päiväkeskus auttaa häntä pysymään mukana sivilisaatiossa. Ilmaus on järisyttävän vahva! Kyse ei ole osallisuudesta yhteiskuntaan tai yhteisöön eikä toimijuudesta ja sen vahvistamisesta, vaan kyse on kuulumisesta sivilisaatioon.
Eteläsuomalaisessa päiväkeskuksessa toiminnasta vastaavat työntekijät kertoivat, miten osa heidän kävijöistään oli piittaamattomia. Piittaamattomuus kohdistui toimintaan ja sen sääntöihin, tiloihin ja niiden kunnossa pysymiseen, työntekijöihin, toisiin kävijöihin – ja myös itseen. Nämä päiväkeskuskävijät eivät nähneet arvoa sen enempää asioilla, toiminnoilla kuin ihmisilläkään.
Piittaamattomuus on vahva sana. Päiväkeskuksissa on totuttu moneen, nämäkin työntekijät olivat nähneet urallaan monenlaista paitsi päiväkeskuksissa myös asumistyössä ensisuojia myöten ja rikostaustaisten asiakkaiden parissa. Mutta piittaamattomat ihmiset olivat jotain uutta!
Johtaako piittaamattomuus sivilisaation laidalle vai syntyykö se siellä? Joka tapauksessa näillä kahdella vahvalla sanalla tuntuu olevan yhteys. Sivilisaatio lienee vastakohta ”viidakolle”, sivilisaation ulkopuoliselle elämälle, jatkuvalle selviytymistaistelulle, josta puuttuu luottamusta tuova ennakoitavuus ja jossa vahvin jyrää. Sivilisaatio puolestaan on inhimillistä kulttuuria, joka voi toteutua viidakossa yhtä lailla kuin lähiössä, se on sivistystä, välittämistä, ihmisarvoa, empatiaa, ennakoitavuutta ja huolen pitämistä myös heikoimmista.
Päihdepalveluita suunniteltaessa on vältettävä keskiluokkainen harha, jossa tarjotaan palveluita heille, joilla elämä on muuten kunnossa harmillista päihteidenkäytön runsautta lukuun ottamatta ja jotka osaavat palvelukansalaisina hakeutua palveluihin, sitoutua niihin, olla kiitollisia ja osoittaa kiitollisuutensa käyttäytymisen muutoksella. Päihdepalveluita on nimenomaan suunnattava myös ja ennen kaikkea heille, jotka ovat vaarassa jäädä sivilisaation ulkopuolelle ja joiden elämää leimaa piittaamattomuus.
Kun eletään piittaamattomana sivilisaation laidalla, matka itsekunnioitukseen, luottamukseen ja kuntoutumiseen on pitkä. Nopeita tuloksia ei ole odotettavissa. Päihdeongelmasta kuntoutumisessa usein, ja poikkeuksellisen vaikeissa elämäntilanteissa aina, kyse ei ole vain päihdekäyttäytymisen muuttumisesta. Kyse on siitä, miten käsitys itsestä, elämästä ja yhteiskunnasta muuttuu.
Juttu
Päihdeohjaaja on kuntoutuvan ihmisen peili
Artikkeli
Toipuminen vahvistuu kumppanuudessa ja vaarantuu yksinäisyydessä
Pääkirjoitus
Päihteistä irrottautuminen on uuden löytämistä
Erikoisartikkeli