Aivot, dopamiini ja pelihimo: mitä peliriippuvuudessa todella tapahtuu?

”Kiinnostukseni peliriippuvuuden tutkimiseen heräsi havainnosta, että Parkinsonin tautia sairastaville kehittyy muuta väestöä todennäköisemmin peliriippuvuusongelmia. Väitöskirja-aikoinani 2010-luvun taitteessa tämä yhteys tuli tutkimuksissa esiin. Sittemmin on selvinnyt, että riskiä lisäävät juuri tietyt Parkinsonin taudin lääkkeet. Tämä on suora osoitus siitä, miten aivojen kemiallisen toiminnan muokkaaminen voi johtaa peliriippuvuuden kehittymiseen.”

Miten rahapelaaminen vaikuttaa aivoihin?

”Rahapelaamisesta on tehty aivokuvantamistutkimusta noin 15 vuoden ajan tai hieman pidempäänkin. Tutkimusta on kuitenkin edelleen huomattavasti vähemmän kuin esimerkiksi päihderiippuvuuksista.

Emme voi varmasti sanoa, ovatko aivokuvissa havaitut muutokset riippuvuuden syy, seuraus vai kenties osa aivojen yritystä vastustaa riippuvuutta. Voimme nähdä, mikä poikkeaa tavanomaisesta, mutta emme aina tiedä, mikä on syy ja mikä seuraus. Aivokuvantaminen tarjoaa aina vain yhden näkökulman aivojen toimintaan. Menetelmän ja tutkimusasetelman mukaan saadaan näkyviin erilaisia osia kokonaisuudesta.”

Mikä on dopamiinin rooli rahapelaamisen houkuttelevuudessa?

”Dopamiini nousee tässä yhteydessä usein esiin, ja syystä. Dopamiini on aivojen elintärkeä välittäjäaine, joka säätelee muun muassa liikkeitä, mielihyvää, motivaatiota ja kognitiivisia toimintoja.”

”Kaikki palkitsevat asiat, kuten syöminen tai seksi, aiheuttavat aivoissa dopamiinipurkauksen, joka kertoo aivoille, että kyseessä on tavoiteltava toiminta. Aivot myös oppivat ennakoimaan palkintoja: Jos jokin asia ennakoi mielihyvää tuottavaa kokemusta, dopamiinijärjestelmä aktivoituu jo ennen varsinaista palkintoa. Taustalla on ehdollistunut oppiminen.

Tämä mekanismi toimii jokaisella ihmisellä ja laajasti myös eläinkunnassa. Luonnollisten palkintojen, kuten mielihyvän, lisäksi myös raha on yhteiskunnassamme muodostunut palkitsevaksi tekijäksi.”

”Päihteet kuten myös rahapelaaminen vapauttavat dopamiinia aivoissa. Emme vielä tarkasti tiedä, mitä tapahtuu ennen riippuvuuden kehittymistä, mutta oletuksena on, että joillakin ihmisillä pelaamiseen liittyvät dopamiinivasteet ovat voimakkaampia. Tällöin pelaaminen kiinnostaa enemmän, siitä pitää enemmän, sitä haluaa yhä uudelleen ja lopulta saattaa kokea jopa tarvitsevansa sitä.

Toistojen myötä aivot oppivat pitämään pelaamista tavoiteltavana toimintana. Samalla tapahtuu kuitenkin toinen ilmiö: sama palkinto aiheuttaa ajan myötä yhä pienemmän vasteen. Jos aluksi esimerkiksi 10 euron voitto aiheuttaa voimakkaan dopamiinireaktion, myöhemmin sama voitto ei enää tunnu yhtä merkittävältä. Silloin tarvitaan suurempia panoksia tai suurempia voittoja saman vaikutuksen saavuttamiseksi.

Rahapelaamiseen liittyy lisäksi epävarmuus, johon dopamiinijärjestelmä reagoi voimakkaasti. Jos palkinto on täysin ennakoitavissa, siihen ei tarvitse kiinnittää yhtä paljon huomiota. Jos taas lopputulos on epävarma, koko tarkkaavaisuus suuntautuu siihen.”

”Käytän usein analogiana metsästystilannetta savannilla. Kun saalistava eläin havaitsee pienenkin vihjeen saaliista, sen huomio kohdistuu välittömästi siihen, jotta saaliin saamisen todennäköisyys saataisiin maksimoitua. Samantyyppinen mekanismi toimii myös rahapeleissä: juuri epävarmuus ruokkii dopamiinitoimintaa sekä vahvistaa kiinnostusta ja keskittymistä pelaamiseen.”

Miksi toiset ovat alttiimpia peliriippuvuudelle kuin toiset?

”Miehillä dopamiinivasteet saattavat olla keskimäärin hieman voimakkaampia kuin naisilla, vaikka yksilöllinen vaihtelu on suurta. Myös geneettisillä tekijöillä on merkitystä. Lisäksi mitä nuorempana pelaaminen tai päihteiden käyttö aloitetaan, sitä suurempi on riippuvuuden kehittymisen riski. Nuorilla nämä aivojen palkitsemisjärjestelmän vasteet ovat erityisen voimakkaita.

Dopamiinijärjestelmä on kuitenkin vain yksi osa kokonaisuutta. Se on todennäköisesti välttämätön riippuvuuden kehittymiselle, mutta ei yksin selitä kaikkea. Tärkeä rooli on myös otsalohkoilla, jotka toimivat eräänlaisena jarrujärjestelmänä. Otsalohkot auttavat hillitsemään impulsseja ja haluja. Riippuvuuksista kärsivillä ihmisillä otsalohkojen toiminta on usein heikompaa. Nuoruudessa otsalohkot kehittyvät hitaammin kuin monet muut aivojärjestelmät, minkä vuoksi impulssien hallinta on heikompaa ja riippuvuuksiin kiinni jääminen herkempää.”

Miten rahapeliriippuvuus eroaa aivojen kannalta muista riippuvuuksista?

”Tästä ei ole varmaa tietoa, ja näkemyksiä on kaksi. Toisen koulukunnan mukaan kaikki riippuvuudet perustuvat samoihin mekanismeihin. Toisen näkemyksen mukaan riippuvuuden kohteella on ratkaiseva merkitys, eikä kaikkia riippuvuuksia voi selittää samoilla mekanismeilla.

Itse ajattelen, että päihde- ja peliriippuvuuden kliinisessä kuvassa on hyvin paljon yhteisiä piirteitä: Yksi toiminta alkaa hallita elämää, se syrjäyttää muuta toimintaa, annokset kasvavat, vieroitusoireiden kaltaisia ilmiöitä esiintyy ja käyttäytymismallit ovat hyvin samankaltaisia. Näin ollen myös aivomekanismien täytyy olla ainakin osittain samoja.

Toisaalta on myös eroja: Esimerkiksi peliriippuvaisten ihmisten dopamiinitoiminnan perustaso voi olla kohonnut verrattuna terveisiin henkilöihin. Päihderiippuvaisilla taas dopamiinijärjestelmän perustila on usein selvästi alentunut.

Todennäköinen selitys tälle on, että päihteet vaikuttavat suoraan aivojen molekyylitasolla. Aivot pyrkivät sopeutumaan tähän vähentämällä esimerkiksi reseptorien määrää. Pelaamisessa vastaavaa ulkoista molekyylivaikutusta ei ole, vaan kyse on aivojen omista luonnollisista palkitsemisreaktioista.

Riippuvuuksissa on siis paljon yhteisiä piirteitä ja todennäköisesti samankaltainen perusmekanismi, mutta samaan aikaan eri riippuvuuksien välillä on myös merkittäviä eroja.

Kun tarkastellaan peli- ja päihderiippuvuuksien esiintymistä väestötasolla, niin ne kasautuvat samoille henkilöille, mikä viittaa yhteisiin riskitekijöihin. Toisaalta esimerkiksi Parkinsonin taudin lääkkeet voivat lisätä peliriippuvuuden riskiä ilman, että ne lisäävät päihderiippuvuuksia. Tämäkin kertoo sekä yhtäläisyyksistä että eroista.”

Mitä tapahtuu aivoille, kun pelaaminen loppuu?

”Suoraa tutkimusnäyttöä tästä aiheesta on vain vähän. Päihderiippuvuuksista kuitenkin tiedetään, että esimerkiksi alentunut dopamiinitoiminta voi ajan myötä palautua kohti normaalia, kun päihteen käytöstä pidättäydytään riittävän pitkään. Aivojen mekanismit ovat siis ainakin osittain palautuvia.

Täydellistä palautumista ei kuitenkaan välttämättä tapahdu. Esimerkiksi päihderiippuvuudesta toipuneilla retkahdusriski säilyy suurempana vielä vuosienkin jälkeen verrattuna heihin, joilla riippuvuutta ei ole koskaan ollut.”

”Tenniksenpelaaminen on hyvä esimerkki: Jos ihminen on pelannut tennistä ammattilaistasolla ja lopettaa pelaamisen kymmeneksi vuodeksi, hän on uudestaan mailaan tarttuessaan edelleen parempi pelaaja kuin sellainen, joka ei ole koskaan pelannut tennistä, mutta ei läheskään yhtä hyvä kuin oli kymmenen vuotta sitten.

Samalla tavalla myös peliriippuvuus liittyy aivojen muovautumiseen ja oppimiseen. Muutokset voivat osittain palautua toiseen suuntaan, mutta eivät välttämättä koskaan täysin ennalleen.”

Tiedämme paljon päihderiippuvuuden vieroitusoireista, mutta millaisia ovat rahapelaamisen vieroitusoireet?

”Rahapelaamisessa ei esiinny aivan samanlaisia vieroitusoireita kuin päihderiippuvuuksissa, koska rahapelaamiseen ei liity minkään ulkoisen aineen, kuten vaikkapa alkoholin, poistumista elimistöstä.”

”Tämän sijaan voidaan puhua psykologisista vieroitusoireista kuten ärtyneisyydestä, levottomuudesta ja voimakkaasta pelihimosta. Pelaamiseen liittyvät mielikuvat ja odotukset aktivoituvat, ja tarve pelata kasvaa. Rahapelaamisen vieroitusoireet muistuttavat joiltakin osin päihderiippuvuuksien vieroitusoireita, vaikka mekanismit eivät ole täysin samoja.”

Onko mahdollista toipua haitallisesta rahapelaamisesta?

”Neurobiologisesti aivojen tila ei todennäköisesti koskaan palaudu täysin ennalleen. Toipuminen vaatii ihmiseltä jatkuvaa kognitiivista ponnistelua ja kamppailua pelaamishalua vastaan. Samalla jää puuttumaan se helpotuksen tai mielihyvän tunne, jonka pelaaminen normaalisti tuottaisi.

Toipuminen ja normaali elämä ovat kuitenkin eri asia kuin täydellinen neurobiologinen palautuminen. On paljon ihmisiä, jotka ovat päässeet kokonaan eroon pelaamisen tai päihteiden aiheuttamista ongelmista.

Aivot eivät ehkä palaudu täysin alkuperäiseen tilaansa, mutta toiminta- ja elämänkyky voivat palautua normaaliksi, ja juuri se on käytännössä tärkeintä.”

Miten rahapelaaja voi auttaa itseään toipumaan?

”Neurobiologian näkökulmasta yksi keskeisimmistä tekijöistä on välttää ehdollistumista. Tyypillisesti jokin vihje tai ärsyke käynnistää dopamiinijärjestelmän toiminnan ja lisää halun ikään kuin palkita aivoja. Mainonta toimii juuri tällaisena ehdollistavana ärsykkeenä: herkullisten ruokien mainokset voivat lisätä makeanhimoa, alkoholimainonta voi herättää juomishaluja ja uhkapelimainokset pelihimoa.”

”Aivojen kannalta ärsykkeiden välttäminen on yksi tärkeimmistä toipumiskeinoista. Nykyään tämä on haastavampaa, koska pelit ovat helposti saatavilla verkossa.”

Peliriippuvuus on aivosairaus

”Peliriippuvuus ei ole ihmisen oma valinta, vaan sairaus. Siitä huolimatta ihmisellä on aktiivinen toimijuus, ja hän voi itse vaikuttaa tilanteeseensa. Peliriippuvuus ei myöskään kehity väistämättä, vaan sen syntyminen edellyttää toistuvaa altistumista pelaamiselle.

Kyseessä on yhdistelmä kahta asiaa: sairaus, johon on vaikea itse vaikuttaa, mutta joka ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö ihmisen omaa panosta tarvittaisi. Toipuminen vaatii omaa halua ja yritystä. Molemmat näkökulmat ovat yhtä aikaa totta.

Haluan korostaa myös positiivisia näkökulmia. Vaikka puhumme aivosairaudesta ja siitä, että aivoissa on tähän sairauteen liittyviä poikkeavuuksia, joita joillakuilla muilla ei ole, tästä sairaudesta voi toipua. Myös aivoissa tapahtuneet muutokset korjaantuvat ainakin osittain.

Kyse ei ole missään tapauksessa toivottomasta tilanteesta. Paljon on tehtävissä, ja apua on saatavilla. Mitään nopeaa ihmeratkaisua ei kuitenkaan ole olemassa, vaan kyse on pitkäjänteisestä työstä.

Tulevaisuus ei ole missään nimessä ennalta määrätty.”