Katurauha kaikille

Kadulla näkyvät asunnottomat ja päihteidenkäyttäjät saattavat pelottaa meitä. Katurauha kaikille -kampanja muistuttaa, että he, joita joskus pelkäämme, joutuvat itse elämään kaikkein suurimman turvattomuuden keskellä.

Kampanjalla kannustamme kaikkia katsomaan maailmaa kadulla elävien silmin ja kohtaamaan heitä arvostavasti. Haluamme alleviivata asuntojen ja kohtaamispaikkojen tärkeyttä, sillä me kaikki tarvitsemme kodin ja paikan, jossa kokea turvaa, iloa ja merkityksellisyyttä.

Kun pidämme huolta turvattomimmassa asemassa olevista, teemme arjesta kaduilla rauhallisempaa meille kaikille.

Kuvittele, että sinulla ei kotia tai paikkaa minne mennä. Joudut pelkäämään etkä pysty keskittymään asioihin, joista onnellisuus tulee. Kadulla eläminen on tällaista – jatkuvaa väsymystä, taistelua sekä epäluottamusta ympärillä oleviin läheisiin ja järjestelmiin. Tarjoamalla suojaa ja myötätuntoisia kohtaamisia lisäämme toivoa, tulevaisuutta ja katurauhaa kaikille – erityisesti heille, jotka tarvitsevat sitä eniten.

Moona Peltola, toiminnanjohtaja, Vihreä Keidas ry

1,3 miljoonaa suomalaista kokee, että he eivät voi liikkua pelotta kaikkialla asuinpaikkakunnallaan vuorokaudenajasta riippumatta.[1]

200 000 suomalaista kokee päivittäisen elämänsä turvattomaksi.[2]

Arkiympäristön suurimpina ongelmina (noin kahden kolmasosan mielestä melko tai erittäin suuri) ihmiset kokevat

  • näkyvän huumeiden käytön
  • omaisuuden tahallisen vahingoittamisen
  • julkisella paikalla räyhäävät tai juopuneet henkilöt.[3]

Yli miljoona suomalaista on pelännyt kadulla tai muulla julkisella paikalla kohtaamiansa päihtyneitä.[4]

Pelkäämme heitä, jotka pelkäävät eniten.

Asunnottomien ja runsaasti päihteitä käyttävien elämä on kaikkein turvattominta.

  • Suomessa on yli 4500 asunnotonta.[5] Kodittomuus on jatkuvaa turvattomuutta, musertava epävarmuuden, suojattomuuden ja pysyvyyden ja puutteen tila.[6]
  • Päihteiden käyttäjille tarkoitettujen kohtaamispaikkojen kävijöistä yli puolet kohtaa henkistä, fyysistä ja seksuaalista väkivaltaa sekä taloudellista hyväksikäyttöä.[7]
  • Huumeisiin kuolee noin 250 ihmistä vuodessa.[8]
  • Suomessa arvioidaan olevan noin 40 000 amfetamiinia ja opioideja ongelmallisesti käyttävää henkilöä[9] sekä yli 300 000 alkoholin ongelmakäyttäjää[4].

Turvattomien turvallisuuden parantamiseen on keinoja, osaamista ja halua.

Kysyttäessä ihmiset tarjoavat ratkaisuiksi turvallisuuden parantamiseen poliisin näkyvyyden, valvontakameroiden ja valaistuksen lisäämisen lisäksi

  • yhteisöllisyyden lisäämistä
  • päihde- ja mielenterveyspalveluita
  • ennalta ehkäisevää sosiaalityötä
  • nuorisotiloja ja aktiviteetteja.[10]

Asunto tarjoaa jokapäiväisen turvan: ihminen voi nukkua pelkäämättä, että tulee ryöstetyksi, raiskatuksi tai pahoinpidellyksi. Kun asunnoton saa asunnon, häiriöt kadulla ja poliisin hälytykset vähenevät. Asunnottoman saama asunto parantaa koko yhteisön turvallisuutta.[11]

Avoimet ja matalan kynnyksen yhteisöt tarjoavat auttavat pois raadollisesta päihdemaailmasta turvalliseen yhteisöön. Merkityksellistä meidän kaikkien turvallisuuden kokemuksen kannalta on, kokeeko ihminen kuuluvansa kohtaamispaikan yhteisöön vai kadun päihdeporukkaan tai rikollisjengiin.[12]

Kun tarjoamme asunnottomalle asunnon ja päihteitä käyttävälle yhteisön, lisäämme heidän turvallisuuttaan, mikä lisää alueen ja yhteisön turvallisuutta.

Meidän kaikkien turvallisuutta. Katurauhaa.

Turvallisuuden voi nähdä suojautumisena pelottavalta, uhkaavalta ja ei-toivotulta. Toisaalta turvallisuuden voi nähdä myönteisenä kokemuksena rauhasta ja vakaudesta sekä edellytyksenä luovuudelle ja voimaantumiselle. Suurelta osin turvallisuus on luottamusta.[13]  

Järjestöjen toimintaa tarvitaan siellä, missä luottamus on heikkoa. Järjestöillä on kyky tavoittaa haavoittuvimpia ryhmiä viranomaisia paremmin.[14] Järjestöt auttavat suojautumaan mutta myös rakentamaan rauhallista ja vakaata elämää.

Järjestöt tarjoavat asumista ja tukea asunnottomuuteen, koska kodittomuus on musertava epävarmuuden, suojattomuuden ja pysyvyyden puutteen tila. Kodittomuuden myötä elämä muuttuu nopeasti ennakoimattomaksi ja turvattomaksi.[6] Sen sijaan asunnon saaminen tarjoaa turvan. Ja turvallisuudesta seuraa mahdollisuus liittyä yhteiskunnan hyvään, ihmisiin, palveluihin. Saada rutiineja, elää vakaata elämää. Luottaa.[15] 

Järjestöjen tarjoamiin kohtaamispaikkoihin liittyvät kävijöiden kokemukset ovat kautta linjan hyvin myönteisiä. Suurin osa kokee, että on saanut puhua ja tulla kuulluksi, että on välitetty ja että on tuntenut itsensä yhdenvertaiseksi. Tämä synnyttää kokemuksen turvallisuudesta: kaikkein eniten kohtaamispaikkojen kävijät olivat samaa mieltä väittämän ”olen kokenut paikan turvalliseksi” kanssa.[16]

[1] Erholtz S: Sentimentti-tietotyöväline. Strateginen ohjaus ja kehittäminen, Sisäministeriö, Helsinki 2023.

[2] Päivittäisen elämänsä turvattomaksi kokevien osuus (%). Ilmiöraportit 2023, Tervesuomi 2023. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki 2023.

[3] Turvallisuuskysely 2024. Riskienhallinta, turvallisuus ja varautuminen -tiimi, Tampereen kaupunki 2024.

[4] Mäkelä P & Warpenius K (toim.): Suomalaisten alkoholinkäyttö, juomatavat ja alkoholihaitat. Juomatapatutkimuksen tuloksia. Raportti 6/2024. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki 2024.

[5] Asunnottomat 2025. Ympäristöministeriö, Helsinki 2026.

[6] Ilmoniemi M: Kodittomuus pitkittyneenä ontologisen turvallisuuden kriisinä. Teoksessa Raitakari S, Harrikari T, Hekkala M & Kivipelto M (toim.) Sosiaalityö kriiseissä ja poikkeuksellisissa olosuhteissa, s. 32–60. Sosiaalityön tutkimuksen vuosikirja 2023, Sophi No. 151. Tampereen yliopisto, Tampere 2023.

[7] Hekkala M & Raitakari S (toim.): Osallisuutta ja osattomuutta yhteiskunnan marginaaleissa – Muuntuvat palvelut ja hyvinvointi koronapandemiassa. [Teoksen toimitustyön on rahoittanut Euroopan sosiaalirahasto Korona yhteiskunnan marginaaleissa -hankkeen (2021–2023) yhteydessä.] Tampereen yliopisto, Tampere 2023.

[8] Huumekuolemat vähenivät vuonna 2024 – paluu vuoden 2022 tasolle. Suomen virallinen tilasto (SVT): Kuolemansyyt [verkkojulkaisu]. Katsaus 29.10.2025. Tilastokeskus, Helsinki 2025

[9] Rönkä S, Ollgren J, Brummer-Korvenkontio H, Gunnar T, Jääskeläinen M, Karjalainen K, Kuussaari K & Siivo K: Amfetamiinien ja opioidien ongelmallisen käytön yleisyys Suomessa vuonna 2022. Yhteiskuntapolitiikka 90 (2025): 5–6, s. 477–485.

[10] Turvallisuuskysely 2024. Riskienhallinta, turvallisuus ja varautuminen -tiimi, Tampereen kaupunki 2024.

[11] Asunnottomuuden vähentämiseksi taloudelliset vaikutukset. Jyväskylän yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto, Kaupunkitutkimus oy. Ympäristöministeriön raportteja 7/2011. Ympäristöministeriö, Helsinki 2011.

[12] Hekkala M, Makkonen I & Saraketo K: Osallisuustyön osaaminen kynnyksettömässä päihde- ja asunnottomuustyössä. Jyväskylän yliopisto 2023. Teoksessa Raitakari S, Harrikari T, Hekkala M & Kivipelto M (toim.) Sosiaalityö kriiseissä ja poikkeuksellisissa olosuhteissa, s. 333–367. Sosiaalityön tutkimuksen vuosikirja 2023, Sophi No. 151. Tampereen yliopisto, Tampere 2023.

[13] Kivimaa P:  Security In Sustainable Energy Transitions: Interplay between Energy, Security, and Defence Policies in Estonia, Finland, Norway, and Scotland. Campridge University Press 2024.

[14] Mäenpää P, Faehnle M, Grönlund H, Pitkänen K, Alanko L, Sarkia K & Kuosmanen S: Reaktionopeutta, paikallistietoa ja huolenpitoa – Paikallinen kansalaistoiminta vahvistaa yhteiskunnan pitkäjänteistä resilienssiä ja kriisivalmiutta Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2025:2. Valtioneuvoston kanslia, Helsinki 2025.

[15] Perälä R: Adapting Housing First Everyday Practice, Training Needs and Innovative Approaches in Four European Countries. Research Report. Y-Säätiö, Helsinki 2025.

[16] Korona yhteiskunnan marginaaleissa, KoMa-hankkeen julkinen tiivistelmä. (EURA 2014/10465/09 02 01 01/2020/STM Toimintalinja 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta Erityistavoite 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen Hankkeen rahoittaja on Euroopan Sosiaalirahasto ESR.) Tampereen yliopisto, Helsingin yliopisto, Diakonia ammattikorkeakoulu & Porin Sininauha ry. 31.8.2023 Tampere.

Kampanjakuvat: Mikko Suutarinen

Moni meistä pelkää ihmisiä, jotka viettävät aikaansa kaduilla. Päihteiden käyttö näkyy, kuuluu ja joskus haisee. Se rikkoo totuttua järjestystä. Yksi asia on tullut vuosien aikana selväksi: usein pelkäämämme ihmiset elävät itse suurimman turvattomuuden keskellä. He eivät tiedä, missä nukkuvat seuraavana yönä tai kohtaavatko väkivaltaa, ryöstön, sairauskohtauksen tai yksinäisen kuoleman. Turvattomuus ei ole heille hetkellinen tunne, se on ympäristö. Kun tämän ymmärtää, asetelma muuttuu. Kadulla kohtaaminen ei ole enää kahden vastakkaisen maailman törmäys, vaan kahden ihmisen kohtaaminen, toisen, jolla on enemmän suojaa, ja toisen, jolla sitä on vähemmän.

Annuska Dal Maso, hankepäällikkö, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry / NOPSA

Tutustu tarinoihin