Alkoholi luo merkittävää tautitaakkaa terveyden huollolle ja menetyksiä yhteiskunnalle

Maailman terveysjärjestö WHO on todennut alkoholin olevan yli 200 sairauden tai terveydentilan taustasyynä.[1] Tämä lisää yhteiskunnan tautitaakkaa sekä ennenaikaista kuolleisuutta. Suurin osa alkoholihaittoista korjataan yhteiskunnan palveluissa, kuten sosiaali- ja terveydenhuollossa.

Alkoholikuolemien määrä on yksiselitteinen tapa kuvata alkoholin aiheuttamia haittoja 

Alkoholikuolemat ovat valitettavan synkkä, mutta yksiselitteinen tapa kuvata alkoholin aiheuttamia haittoja. Maailman terveysjärjestö WHO on laskenut, että alkoholi tappaa vuosittain yli kolme miljoonaa ihmistä maailmanlaajuisesti.[2] Kuolemaa kuitenkin edeltää kuitenkin usein erilaisia hoitotarpeita, koska alkoholin suoraan tai epäsuorasti aiheuttamat sairaudet etenevät usein hitaasti.  

Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n ja FCG Finnish Consulting Group Oy:n laatimassa katsauksessa tarkasteltiin ensimmäistä kertaa, kuinka paljon alkoholiin menetetään elinvuosia Suomessa, kun huomioon otetaan epäsuorat kuolemat. Uudessa laskelmassa on otettu huomioon muun muassa syövät, verisuonisairaudet sekä itsemurhat, joissa alkoholi on ollut merkittävä taustatekijä. Joka vuosi Suomessa menetetään ennenaikaisesti yli 37 000 elinvuotta alkoholin vaikutuksesta. Yli 12 500 elinvuotta menetetään epäsuorien alkoholikuolemien takia.[5] 

Alkoholi aiheuttaa Suomessa arviolta 8,8 % kaikista ennenaikaisesti menetetyistä elinvuosista (PYLL, Potential Years of Life Lost) ja 7,3 % kaikista menetetyistä toimintakykyisistä vuosista (DALY, Disability-adjusted life years). Erityisesti vältettävissä olevissa ennenaikaisesti menetetyissä elinvuosissa alkoholilla on keskeinen rooli 22 prosentin osuudella (PYLL, vältettävät). Alkoholi on yleisin ennen aikaisten menetettyjen elinvuosien syy suurimmalla osalla hyvinvointialueita.[2, 6] 

Elinvuosien menetykset tarkoittavat merkittäviä taloudellisia ja inhimillisiä haittoja yhteiskunnalle, koska elinvuosien menetys on pois työ- ja toimintakyvystä. Vaikutukset heijastuvat esimerkiksi suomalaisten tuottavuuteen inhimillisen pääoman menetyksinä sekä kustannuksina terveydenhuollon kasvavana tarpeena. 

Alkoholin aiheuttama tautitaakka ei näy kustannuslaskelmissa 

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) tutki alkoholin yhteiskunnallisia kustannuksia vuonna 2013, jolloin se arvioi alkoholin kustannusten olevan terveydenhuollolle 109 miljoonaa euroa.[7] Arvio vaikuttaa pieneltä, jos sitä vertaa esimerkiksi Ruotsiin, jossa alkoholin on arvioitu kustantaneen pelkästään julkiselle terveydenhuollolle noin 660 miljoonaa euroa vuonna 2017.[8] 

FCG:n ja EHYT ry:n tekemässä laskennassa hyödynnettiin julkisen terveydenhuollon kokonaiskustannuksia, jotka olivat yhteensä noin 12,9 miljardia euroa vuonna 2021.[9] Alkoholi aiheuttaa Suomessa arviolta 5 % kaikista kuolemista. Jos suorien alkoholikuolemien osuus suhteutetaan terveydenhuollon kokonaiskustannuksiin, alkoholista johtuvat kustannukset olisivat 648 miljoonaa euroa vuonna 2021. Ruotsilla on suurempi väestö kuin Suomella, mutta Suomen alkoholiongelma on selvästi Ruotsia suurempi (Suomessa alkoholista johtuvia kuolemia / 100 000 asukasta / vuosi 29,52, kun Ruotsilla 16,91).[2] 

Menetetyt toimintakykyiset vuodet nostavat kustannuksia 

Alkoholin aiheuttamaa tautitaakkaa voidaan kuitenkin paremmin kuvata menetetyillä toimintakykyisillä vuosilla. Tämä laskentatapa nostaa alkoholin aiheuttamat kustannukset 947 miljoonaan euroon. Jos terveydenhuollon kustannuksia verrataan kaikkiin ennenaikaisesti menetettyihin elinvuosiin (PYLL), niin alkoholin osuus terveydenhuollon kustannuksista nousee jopa 1 141 miljoonaan euroon per vuosi. 

Selvityksen päätelmä on, että alkoholin kustannukset terveydenhuollolle ja yhteiskunnalle vaikuttavat olevan selvästi aikaisempia arvioita korkeampia.  

Alkoholin aiheuttamat kustannukset ovat taloutensa kanssa tiukoilla olevilla hyvinvointialueilla merkittävät. Hyvinvointialuetasoinen laskelma löytyy EHYTin ja FCG:n tuoreesta raportista.[5]  

Hyvän päätöksenteon näkökulmasta on tärkeää, että päätökset perustuvat oikeaan tietoon, siksi Suomessa tulisi tehdä uusi kattava laskelma alkoholin kustannuksista terveydenhuollolle ja yhteiskunnalle.  

Kun hyvinvointialueet pohtivat palveluiden priorisointia, olisi tärkeää siirtää katse myös siihen, mistä hoidontarve syntyy. Alkoholin roolia ei voida sulkea yhtälöstä pois, etenkään silloin, jos alkoholin saatavuutta yhteiskunnassa lisätään. 

Lähteet

[1] Alcohol. World Health Organization, 28 June 2024.  

[2] Report on the attainment of Sustainable Development Goal 3.5.2. (Painossa.) World Health Organization, Geneve 2024.  

[3] Lehti M: Henkirikoskatsaus 2020. Katsauksia 41/2020. Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti, Helsinki 2020.  

[4] Kuolemansyytilastot 2023. Tilastokeskus. 

[5] Mitä jos laskisimme toisin? – Alkoholin kustannukset terveydenhuollolle. FCG, Helsinki 2024. 

[6] Kajander E & Pitkänen V: Vältettävissä olevat ennenaikaisesti menetetyt elinvuodet vähentyneet koko Suomessa – alueet eriytyvät vahvasti edelleen. (FCG:n PYLL-laskelmat 2017–2021.) FCG Finnish Consulting Group Oy 26.10.2023. 

[7] Karlsson T, Kotovirta E, Tigerstedt C & Warpenius K (toim.): Alkoholi Suomessa. Kulutus, haitat ja politiikkatoimet. Raportti 13/2013. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki 2013. 

[8] Alkoholens samhällsekonomiska konsekvenser. En beskrivande samhällsekonomisk studie. (Denna rapport är beställd av Systembolaget. Analys och slutsatser i rapporten är författarnas.) Ramboll Management Consulting AB, Juni 2019.

[9] Hyvinvointialueiden rahoituslaskelmat – Valtiovarainministeriö (vm.fi). Hyvinvointialueiden rahoituksen muodostuminen. Valtionvarainministeriö 2024.