Järjestöjen kohtaamispaikat luovat turvaa sinne, mistä sitä puuttuu

Moni järjestöjen kohtaamispaikkojen kävijä elää elämäntilanteessa, jossa on riski jäädä yhteiskunnan ulkopuolelle. Kohtaamispaikkojen työntekijät auttavat arjen ongelmissa sekä terveys-, asunto- ja tukiasioissa.

Osa kohtaamispaikoista tarjoaa tukea myös päihteettömyyteen tai päihteistä toipumiseen. Parhaimmillaan kohtaamispaikat tarjoavat merkityksellisen yhteisön ja vahvistavat yhteenkuuluvuuden tunnetta.

Turva ei synny itsestään, vaan sitä rakennetaan arjessa ja kohtaamisissa.

Kohtaamispaikat tavoittavat haavoittuvissa tilanteissa eläviä

Järjestöt eri puolilla Suomea ylläpitävät erilaisia kohtaamispaikkoja. Sininauhaliiton jäsenjärjestöt ylläpitivät vuonna 2025 yhteensä 46:ta kohtaamispaikkaa, joissa kävi päivittäin noin 1640 kävijää.

Kävijöiden elämäntilanteisiin voi liittyä esimerkiksi päihteidenkäyttöä tai siitä toipumista, asunnottomuustaustaa, pitkäaikaistyöttömyyttä, köyhyyttä tai muita osattomuuden kokemuksia. Yksinäisyys on monelle suuri haaste.

Turvallisuus on kävijöiden kokemus

Turvallisuus ei ole vain rakenteita tai sääntöjä, vaan se on ennen kaikkea kokemus. Kohtaamispaikoissa tämä kokemus on vahva.

Kävijöiden kokemukset kohtaamispaikoista ovat kautta linjan hyvin myönteisiä. Suurin osa kokee, että on saanut puhua ja tulla kuulluksi, että heistä on välitetty ja että he ovat tunteneet itsensä yhdenvertaisiksi. Kaikkein vahvimmin esiin nousee kuitenkin turvallisuuden kokemus: suurin osa kävijöistä on samaa mieltä väittämän “olen kokenut paikan turvalliseksi” kanssa.[1]

Turvallisessa ympäristössä on mahdollista käsitellä omaan elämään liittyviä asioita ja hakea apua. Se on edellytys sille, että tuki toimii.

Turvallinen tila mahdollistaa avun arjessa

Moni haavoittuvassa tilanteessa elävä ihminen elää niukkuudessa. Siksi kohtaamispaikoissa tarjottava ilmainen tai edullinen ruoka on monelle merkittävä osa arjen turvaa.

Turvallisuus luo edellytykset myös erilaisten asioiden käsittelylle. Kohtaamispaikoissa voidaan yhdessä pohtia elämän haasteita, hoitaa käytännön asioita ja löytää ratkaisuja eteenpäin.

Turvallisuutta rakennetaan yhdessä: kävijät sitoutuvat yhteisiin pelisääntöihin, koska turvallinen tila on kaikkien etu. Ystävällinen ja väkivallaton ilmapiiri toimii keitaana muun turvattomuuden keskellä.[2]

Esimerkkinä Kieppi-kohtaamispaikka Virroilla

Yksi esimerkki kohtaamispaikkatoiminnasta löytyy Virroilta. Virtain Kristillinen Raittiustuki ylläpitää Kieppi-kohtaamispaikkaa[3], joka on matalan kynnyksen paikka tulla ilman ajanvarausta viettämään aikaa, tapaamaan muita ja saamaan tukea arkeen.

Kiepin toimintaan kuuluu muun muassa aamupalaa ja ruokailua, seurustelua sekä vertaistukea. Siellä saa apua käytännön asioihin, kuten hakemusten täyttämiseen, viranomaisasiointiin, ajanvarausten tekemiseen ja asumiseen liittyviin kysymyksiin. Tarvittaessa tarjolla on myös keskusteluapua ja neuvontaa erilaisissa elämäntilanteissa.

Kohtaamispaikassa voi lukea lehtiä, käyttää tietokonetta omien asioiden hoitamiseen ja viettää aikaa turvallisessa ympäristössä. Lisäksi Kieppi tukee arjen perustarpeita tarjoamalla esimerkiksi mahdollisuuden peseytymiseen.

Kieppiläisiltä kysyttiin, mitä turvallinen arki ja jokapäiväinen turva tarkoittavat heille. Kieppi-kohtaamispaikassa järjestetyssä vesiväripajassa osallistujat pohtivat, mikä juuri heille luo turvaa. Useissa maalauksissa turvallisuuden lähteiksi nousivat kohtaamispaikka, sen ihmiset ja yhdessäolo. Myös hengellisyys, lemmikit, ystävät ja luonto näyttäytyivät tärkeinä turvan tuojina. Taidetyöskentelyn ohjasi Pirjo Ala-Kaarre, joka toimii vastaavana toiminnanohjaajana Virtain Kristillinen Raittiustuki ry:ssä.

Turvassa rasismilta

Yksi kohtaamispaikkojen merkittävistä tehtävistä on tarjota turvaa myös rasismia kohtaaville ihmisille. Vieraskielisille kävijöille kohtaamispaikka voi olla harvinainen paikka, jossa ei tarvitse pelätä loukkaamista, nöyryyttämistä tai epäystävällistä kohtelua. Kohtaamispaikka tarjoaa tilan, jossa voi luottaa siihen, että muut suhtautuvat ystävällisesti. Tämä kertoo samalla siitä, että vastaavaa turvallisuutta ei arjessa aina muualla ole.

Turvallinen ympäristö mahdollistaa myös oppimisen ja kehittymisen. Kohtaamispaikassa voi esimerkiksi harjoitella suomen kieltä ilmapiirissä, joka on salliva ja kannustava.[4]

Kohtaamispaikka on osallisuuden yhteisö

Kohtaamispaikkojen merkitys ei synny yksittäisistä palveluista, vaan kokemuksesta: täällä on turvallista olla.

Järjestöjen toimintaa tarvitaan siellä, missä luottamus on heikkoa. Järjestöillä on kyky tavoittaa ihmisiä, joita viranomaispalvelut eivät aina saavuta.[5] Kohtaamispaikat eivät ainoastaan suojaa turvattomuudelta, vaan rakentavat luottamusta, yhteyttä ja mahdollisuuksia.

Turvallisuuden kokemus luo perustan sille, että ihminen voi osallistua, kiinnittyä yhteisöön ja rakentaa vakaampaa arkea.

Lähteet

[1] Korona yhteiskunnan marginaaleissa KoMa-hankkeen julkinen tiivistelmä. 31.8.2023 Tampere.

[2] Kaskela T, Jurvansuu S & Tourunen J: Toimijaverkkoteoriaan pohjautuva pienoisetnografia päihteitä aktiivisesti käyttäville suunnatusta matalan kynnyksen kohtaamispaikasta. Tietopuu: Tutkimussarja 3/2021, s. 1–20. A-Klinikkasäätiö, Helsinki 31.5.2021.

[3] Kieppi Virrat: Virtain Kristillinen Raittiustuki ry, est.1990.

[4] Järvinen J, Grönlund H, Zitting J & Hokkanen J: Korona-aika ja matalan kynnyksen kohtaamispaikat : Vieraskielisten ihmisten kokemuksia. Yhteiskuntapolitiikka 89 (2024):2, s. 174–181.

[5] Mäenpää P, Faehnle M, Grönlund H, Pitkänen K, Alanko L, Sarkia K & Kuosmanen S: Reaktionopeutta, paikallistietoa ja huolenpitoa – Paikallinen kansalaistoiminta vahvistaa yhteiskunnan pitkäjänteistä resilienssiä ja kriisivalmiutta. Valtioneuvoston kanslia, Helsinki 2025.